Huomisen jälkeen helpottaa.

Sain esseen tehtyä ja huonohan siitä tuli, mutta ei elämä siitä ole kiinni. Huomenna pitäisi esitellä se ja kysyä, kuinka paljon voin käydä kirjallisuuden opintoja itsenäisesti - draamaopinnot kun osuvat siihen päällekäin ja ilmeisesti jälkimmäisempi pitäisi olla se tärkeämpi. Kuitenkin en voi olla miettimättä, että kirjallisuuden opiskelusta on kuitenkin enemmän hyötyä, TeaKiin kun otetaan vuosittain 2-4 opiskelijaa... Oikeastaan minulla ei ole aavistustakaan, mitä haluaisin tehdä elämässäni, siis ihan vakavasti, jos ei oteta kirjailijaunelmia huomioon.

Kaksi larpissa ollutta ihmistä lisäsi minut kaverikseen FB:ssä, yllättävää, mutta miellyttävää. Varsinkin se toinen, emme puhuneet juuri mitään ja sain sen käsityksen, ettei häntä kauheasti kiinnostakaan tutustua minuun. Tyttö ei ole lisännyt. Enkä minä sitä odota tai oletakaan. Miksi lisäisi? En ole saanut selville, kuka se hänen kumppaninsa on, saattaahan se olla mieskin. Jos hän lisäisi minut, silloin ainakin saisin tod.näk. tietää sen parisuhde-merkinnän kohdalta.

Huomenna on tosiaan ensimmäinen jako. Eikä mitään tietoa, minnepäin opistoa mainokset minulle toimitetaan. Ja saankohan kärryn? Pääsen sentään jo kahdelta eli on hyvin aikaa lajitella ja jakaa ne ja tutustua jakopiiriin. Toinen keikka lauantaina.

Olin tänään taas zumbaamassa ja pysyin lähes koko ajan mukana. Selkeää kehitystä näiden neljän viikon aikana! Oli taas hauskaa ja tunsin itseni aika hyväksikin.

Eilen täällä oli taas bileet ja porukkaa tuli kahden aikaa yöllä laulamaan ja soittamaan kitaraa tuohon viereiseen huoneeseen. Uskomatonta. Eikö nää ajattele ollenkaan toisia ihmisiä, jotka nukkuvat ja joutuvat heräämään aikaisin? Ja mikä idea on ylipäätään pitää pirskeet maanantaina? Todella itsekästä minusta.